5.3.3 KONSONANTTIEN VAIHTELUAlkuperäisissä turkin kielen sanoissa eivät sellaiset soinnilliset konsonantit, kuin b, c, d tai g, koskaan esiinny sanan viimeisenä kirjaimena. Tähän on sopeutettu myös monet kieleen tulleet lainasanat korvaamalla edellä mainitut soinnilliset konsonantit niiden soinnittomilla vastineilla.Toisaalta, kun soinnittomaan konsonanttiin ( p, ç, t tai k) päättyvään sanaan liitetään vokaalialkuinen taivutuspääte, esim. omistusliite tai verbin taivutuspääte, muuttuu soinniton konsonantti soinnilliseksi ( b, c, d tai ğ). Tapahtuu soinnittoman konsonantin soinnillistuminen vokaaliin liitettäessä, " paluu |