Kirjoja ja kirjastoja tarvitaanKirjoituksessaan Kirjasto on henkireikä (LK 18.4.98) Pertti Ahokas toi esille kirjaston merkittävyyttä sivistyksen ja virkistyksen lähteenä, jonka tarjonta on monipuolista ja antoisaa.Kaupunginvaltuutettu roolinsa mukaisesti toteaa, että kijastolle on annettava kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset kaupunkiorganisaatiossa. Entä maaseutukirjastotNäin varmasti on ja pitääkin olla, mutta kuinka käy maaseutu- ja sivukirjastojen? Vaikka usein juhlavat ja komeat pääkirjastot, monitoimitalot, liitännäispalveluineen saadaan yhteisillä varoilla ylläpidetyiksi, näyttää kato uhkaavan erityisesti syrjäseutujen kirjastopalveluita. Samalla kun kouluja lakkautetaan suljetaan opettajien sivutyönä tai harrastuksena hoitamat kirjastot. Olisiko niissä kävijöitäkään?Tarjonta ei riitäMäärärahojen vähyyden vuoksi kirjastoissa saatavilla olevien uutuuskirjojen määrä on laskenut romahdusmaisesti. Kestosuosikkeja toki hankitaan lähes entiseen malliin, mutta vähemmän tunnettujen tekijöiden teoksia valikoimiin saadaan hyvin niukasti. Sitten väitetään, etteivät maaseudun nuoret miehet enää lue kirjoja. Miksiköhän? Tuskin kyse sentään on lukutaidottomuudesta. Olisiko niin, että yksipuolinen ja niukka tarjonta on vienyt kiinnostuksen.Rahaa myös kirjoihinVaikka muita virikkeitä ja ajankäyttömuotoja on runsaasti tarjolla, uskon luku- ja kirjoitusharrastuksen edelleen säilyttävän asemansa suomalaisten keskuudessa. Nyt tarvitaan toimia kirjastojen kirjamäärärahojen lisäämiseksi ja ennakkoluulottomia hankintapäätöksiä, jotta kirjojen (ja äänitteiden) tarjonnan monimuotoisuus toteutuisi ja myös maaseudun nuorten miesten todelliset lukuhalut saadaan paremman tarjonnan avulla tyydytetyki.Jukka Pyykönen, kirjantekijä, Tampere
|