5. Luku

Reissumiehen paluu

Aina tuo vanha terässilta vain kestää pullonkaulana Rovaniemen liikenteessä. Siitä pujottelee mahtava määrä autoja päivittäin. Luulisi tehtämän jonkinlainen liikenneympyrä helpottamaan liikenteen sujumista, ettei vihreän valon palaessa tarvitsisi ihmetellä kenen vuoro on ajaa. Kolareita siinä sattuu kuitenkin yllättävän vähän.
   Sillalla hirvittää olla, kun juna ajaa kolistelee pitkin maantiesillan yläpuolella kulkevaa rataa. Silta tärisee ja natisee niin kuin se juuri hajoaisi liitoksistaan, mutta kauanhan tuo on kestänyt. Nyt sain kuitenkin ajella aivan ylhäisessä yksinäisyydessä.
   Vilkaisen jokirannassa olevalle leirintäalueelle. Siellä on yllättävän paljon telttoja. Näyttää kuin telttamatkailun uusi tuleminen olisi alkanut.
   Kaupungista päästyäni lisään nopeutta.