305 

Mahtaisiko jo kohta haivenia suupieliinsä saava nuorukainen edes pitää siitä, että äiti piipahtaisi noin vain katsomaan häntä ulkomaille. Tuskin ainakaan, jos tämä tapahtuisi edeltä sopimatta, joten Marja päätti työntää emonvaistonsa taka-alalle ja tehdä matkansa sen enempää puuttumatta perheenjäsentensä toilauksiin. Kortin hän päätti kuitenkin lähettää sekä Astridille, että Juhanille. Stigua hän ehtisi muistaa sitten joskus kun isäntä palaa Länsi-Saksan turneeltaan.
   Siinä tarjoilijoiden pyöriessä ympärillä, hän mietiskeli miltä oikein tuntuisi olla lentoemäntänä, kun joutuu olemaan koko ajan matkustajien silmätikkuna ja palvelemaan heitä herttaisin ilmein, vaikka nämä saattavat käyttäytyä hyvinkin töykeästi ja jopa sikamaisesti, mitenkään tässä aidon sian arvoa halveeraamatta. Nämä naiset liikkuvat kuitenkin kaikenaikaa hyväntuulisina, kuin keskellä Ben-Wa -pallojen tuomaa nautintoa. Heidän täytyy olla omaa rotuaan.
   Lentoemännän ammatissa sai ainakin matkustella tarpeekseen. Koska Marja viihtyi hyvin kotonaan ja piti jatkuvaa reissun päällä olemista ikävänä - täytyihän toki perheessä yhden reissulaisen riittää, niin summa summarum, hän päätyi ajattelemaan, ettei pitäisi koko ammatista.

Seuraava sivu
Luvun alku
Hakemisto


www.jap-publisher.com v. 2002 © Jukka Pyykönen, Oy JAP-Publisher Ltd
Tampere, Finland